Haminan seudun Vihreät vaativat lisää toimenpiteitä ilmastomuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Haminan kaupunki julistautui vuonna 2017 ensimmäisenä kymenlaaksolaisena kuntana HINKU-kunnaksi. Kaupunki on siis valtuuston päätöksellä sitoutunut vähentämään vuoteen 2030 mennessä koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Kunnianhimoisen päätöksen toteuttamiseen on aikaa jäljellä enää yhdeksän vuotta. Kuntavaalien alla onkin hyvä tarkastella, kuinka hyvin tavoite on tähän asti toteutunut. Jos Haminan kaupunki olisi oppilas, niin välitodistuksen arvosana olisi huono. Sillä kokonaispäästöt ovat vähentyneet vain 16 prosenttia ja päästöt per asukas ovat vähentyneet vuoden 2007 tasosta vain 10 prosentin verran. Jos tarkastellaan lukuja Hinku-kunnaksi julistautumisesta vuodesta 2017, niin olemme todellisuudessa vain lisänneet hiilidioksidipäästöjämme: Kokonaispäästöt nousivat neljällä prosentilla ja päästöt per asukas nousivat peräti kuusi prosenttia. Suunta on väärä. Toki vertailuluvut ovat vuodelta 2018 ja sopii toivoa, että vuoden 2020 luvut näyttäisivät miinusmerkkiseltä. Ja onhan jotakin tehtykin: On siirrytty kaukolämpöön, lisätty aurinkopaneeleita mm. Pappilansalmen kouluun ja katuvalaistus vaihdettu Led valoihin. Se ei kuitenkaan riitä. Paljon on vielä tehtävää. Nyt on ruvettava töihin, mikäli aiomme pitää tavoitteesta kiinni ja vähentää päästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta. Tavoitteen saavutettua kaupunki ei vieläkään olisi hiilinegatiivinen. Meillä on vielä kaksi valtuustokautta aikaa petrata ja hoitaa tavoite maaliin. Hiilipäästöjen vähentämisessä tulee olla mukana asukkaat ja elinkeinoelämä. ”Vain yhdessä voimme tehdä Haminasta kaupungin, joka ei tupruta lisää hiiltä taivaan tuuliin ilmakehäämme lämmittämään”, sanoo vihreiden kuntavaaliehdokas Elisabeth Unger.
Yhdessä tekemisestä ja asukkaiden osallistumisesta on maailmalla esimerkkejä, oli kyse hiilipäästöjen vähentämisestä tai toisesta tikittävästä aikapommista eli kasvien ja eläinten monimuotoisuuden kadon pysäyttämisestä. Yksi esimerkki on Hollannin Arnhemin kaupunki (HS 6.4. 2021), jossa kaupunginjohtajien mielestä ilmastonmuutoksen torjunta alkaa jokaisen asukaan kotipihasta. Arnhem varautuu konkreettisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin, joita ovat muun muussa kuumuus ja tulvat. Poistetaan 10 prosenttia päällysteistä vähäliikenteisiltä alueilta, ja näin vesi pääsee imeytymään paremmin maaperään eikä jää tulvimaan kaduille. Asfaltin tilalle istutetaan kasvillisuutta, joka samalla viilentää. Kaupunki tarjoaa kasvit, ja asukkaat istuttavat ne ja ennaltaehkäisevät ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja.
Kaavoituksessa alueita suunnitellaan niin, että kaupunki ei lämpene eikä tulvia pääse syntymään. Toinen esimerkki on Tanskan Hjørringin kunta (Yle Areena. Haluamme luontomme takaisin – sarja), jossa torjutaan yhdessä hyönteiskatoa ja lintulajien joukkokuolemia ja huolehditaan luonnon monimuotoisuuden ylläpidosta mm. sillä, että asukkaat luopuvat ainakin osittain nurmien leikkuusta ja antavat kedon kukkien kasvaa. Ne tarjoavat kodin hyönteisille. Haminassa voitaisiin nopeuttaa HINKU-toimenpiteitä ja ottaa oppia näiden kahden kaupungin panostuksista luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Voidaan niityttää joutomaat ja ripustaa linnunpönttöjä. Yhdessä voimme katsoa kuntamme maita ja metsiä ja rakennettua ympäristöä uusin silmin ja keksiä uusia tapoja parantaa ja ennallistaa eri eläinten ja kasvien luonnollisia ympäristöjä.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä hiilipäästöjen karsiminen vaati uusia tapoja rakentaa kaupunkia, viljellä maata ja hoitaa metsiä. Uusilla toimilla ei tule lisätä viljelijöiden taakkaa tai byrokratiaa. Ehdotamme, että seuraavan valtuustokauden alussa palkattaisiin monimuotoisuusasiantuntija, joka olisi käytettävissä kaupungin kaavoituksessa, auttaisi ja neuvoisi kunnan asukkaita, metsänomistajia ja maanviljelijöitä tarkistamaan toimintaansa luonnon moninaisuutta näkökulmasta.
