Esitämme, että Hamina aloittaa valmistelun metsätalouskäytössä olevien metsiensä hoitosuunnitelman päivittämiseksi ja päivityksen yhteydessä ottaa kannan, että se pitäytyy avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja käyttää metsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Esitämme myös, että kuntamme määrittelee metsänhoidon päätavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, ilmastonsuojelun sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille.
Haminalla on merkittävä maaomaisuus (talousmetsien pinta-ala on 1 078 ha ja taajamametsien pinta-ala on 495 ha). Joten metsien hoidolle tuleekin määritellä selkeät tavoitteet uuden metsänhoitosuunnitelman laatimisen pohjaksi.
Metsienkäsittelymenetelmillä on suuri merkitys ilmastonäkökulmasta, mikä on otettava aiempaa enemmän huomioon. Uudistushakkuut ja niitä seuraava maanmuokkaus vaikuttavat merkittävästi ilmastoon esimerkiksi pienentämällä metsien kykyä sitoa hiiltä ja vapauttamalla maaperän hiiltä ilmakehään. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan päästöjen vähentämisen lisäksi hiilinielujen kasvattamista. Keskimäärin yksi hehtaari suomalaista metsäalaa sitoo noin 10 tonnia hiilidioksidia vuodessa eli Haminan talousmetsät sitovat 10780 tonnia hiilidioksidia vuodessa.
Kunnilla on erityisvastuu luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan (KL 1 §, LSL 6 §). Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat kuntametsät ovat tarpeen kuntalaisten hyvinvoinnille. Lähivirkistysalueiden merkitys ihmisten terveydelle on koko ajan selvempi. Taloudellista tuottoakin metsistä voidaan saada hyödyntämällä niitä hyvinvointipalveluissa, liikunnassa ja matkailussa.
Hyvinvoivat kuntametsät ovat oleellisia myös metsälajiston kannalta. Paljon uhanalaisia lajeja elää ensisijaisesti metsissä ja runsas joukko lajeja tarvitsee metsiä jossain vaiheessa elinkiertoaan. Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski metsälajeille ovat uudistushakkuuvaltaisen metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja lahopuun määrässä.
Metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa myös kunnan vesistöjen tilaan. Uudistushakkuut ja metsämaaperän muokkaus aiheuttavat vesistöihin ravinne- ja kiintoainepäästöjä, jotka rehevöittävät vesistöjä. Erityisesti turvemailla metsätalous aiheuttaa myös liettymistä aikaan saavia humuspäästöjä. Suometsien ojitus myös lisää hiilen hajoamista ja vapautumista ilmakehään. Myös ojitettujen soiden ennallistamisen mahdollisuudet tulee kartoittaa.
Haminan strategiaan perustuvaan ekologiseen toimintaan sopii erityisen hyvin että kunta kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja vesistöjensä tilasta, edistää virkistysmahdollisuuksia lähimetsissä sekä toimii ilmastovastuullisesti myös metsiensä hoidossa.
– Katja ”Kala” Räsänen-Risu Valtuutettu, Kuntavaaliehdokas
– Taina Lappalainen, Varavaltuutettu, Kuntavaaliehdokas
Haminalla on merkittävä maaomaisuus (talousmetsien pinta-ala on 1 078 ha ja taajamametsien pinta-ala on 495 ha). Joten metsien hoidolle tuleekin määritellä selkeät tavoitteet uuden metsänhoitosuunnitelman laatimisen pohjaksi.
Metsienkäsittelymenetelmillä on suuri merkitys ilmastonäkökulmasta, mikä on otettava aiempaa enemmän huomioon. Uudistushakkuut ja niitä seuraava maanmuokkaus vaikuttavat merkittävästi ilmastoon esimerkiksi pienentämällä metsien kykyä sitoa hiiltä ja vapauttamalla maaperän hiiltä ilmakehään. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvitaan päästöjen vähentämisen lisäksi hiilinielujen kasvattamista. Keskimäärin yksi hehtaari suomalaista metsäalaa sitoo noin 10 tonnia hiilidioksidia vuodessa eli Haminan talousmetsät sitovat 10780 tonnia hiilidioksidia vuodessa.
Kunnilla on erityisvastuu luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan (KL 1 §, LSL 6 §). Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat kuntametsät ovat tarpeen kuntalaisten hyvinvoinnille. Lähivirkistysalueiden merkitys ihmisten terveydelle on koko ajan selvempi. Taloudellista tuottoakin metsistä voidaan saada hyödyntämällä niitä hyvinvointipalveluissa, liikunnassa ja matkailussa.
Hyvinvoivat kuntametsät ovat oleellisia myös metsälajiston kannalta. Paljon uhanalaisia lajeja elää ensisijaisesti metsissä ja runsas joukko lajeja tarvitsee metsiä jossain vaiheessa elinkiertoaan. Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski metsälajeille ovat uudistushakkuuvaltaisen metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja lahopuun määrässä.
Metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa myös kunnan vesistöjen tilaan. Uudistushakkuut ja metsämaaperän muokkaus aiheuttavat vesistöihin ravinne- ja kiintoainepäästöjä, jotka rehevöittävät vesistöjä. Erityisesti turvemailla metsätalous aiheuttaa myös liettymistä aikaan saavia humuspäästöjä. Suometsien ojitus myös lisää hiilen hajoamista ja vapautumista ilmakehään. Myös ojitettujen soiden ennallistamisen mahdollisuudet tulee kartoittaa.
Haminan strategiaan perustuvaan ekologiseen toimintaan sopii erityisen hyvin että kunta kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja vesistöjensä tilasta, edistää virkistysmahdollisuuksia lähimetsissä sekä toimii ilmastovastuullisesti myös metsiensä hoidossa.
– Katja ”Kala” Räsänen-Risu Valtuutettu, Kuntavaaliehdokas
– Taina Lappalainen, Varavaltuutettu, Kuntavaaliehdokas
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.